Keskustelu poikaystävän kanssa mesessä. Sanoin alkavani karkkilakkoon. Tämä oli vastaus.
Itkettää niin hirveästi.
Olenko mä niin iso...?

Tää päivä on mennyt niin nopeasti, en ole ehtinyt ajatellakaan syömistä. Pitäisi lähteä lenkille, mutten vain jaksa ennen ruokaa. Säälittävää. Koulussa söin kolmasosalautasellisen salaattia ja yhden näkkärin, välipaloiksi banaanin ja kolme mandariinia. Olo tuntuu turvonneelta mutta silti vetämättömältä. Ärsyttävää.

Huomena on kuntotestit ja mua jännittää ja vituttaa. Entä jos tulokset on taas huonontunut? Oon ollut laiska tekemään mitään parempien tulosten eteen ja sitten oli vielä se pitkä kuumekin...

Koulussa oli uintia ja yritin vetää ihan täysillä. Pukkarissa vaatteidenvaihto hävetti, vitutti tämä turvonnut valaanruho. Olemattomat rinnat ja levinnyt lantio, lantioluutkin hautautunut pehmoiseen rasvaan. Siellä mä toivoin, että mulla olisi sama kroppa kuin puoli vuotta sitten. Miten mä päästin tän tapahtumaan. Missä välissä tää tapahtu? Mitä mä missasin?

...pitäis varmaan lähteä sinne lenkille...

Starting it with a kick

Päätin aloittaa pitkän lepsuilun jälkeen tämän päiväkirjan ihan 'alusta', ja eri tyyliin. En jaksa muodostaa hienoja lauseita, uskon että pelkkä 'ajatuksenvirran' kirjoittaminen tuntuisi paremmalta...
Nyt on sellainen fiilis, ettei tee mieli ottaa mitään stressaavia tavoitteita jne. Etenen omassa rauhassa ja tsemppaan niin hyvin kuin pystyn. No stress, ihan hissukseen...